Olen todella tunneihminen hyvässä ja pahassa. Siksipä aiemmin pohdinkin hiljaa mielessäni, että miten tämä hoitojakso tulee menemään tunteiden velloessa. Olenko myrsky lasissa vai onko tyyntä ennen sitä myrskyä. Ehkä pelkään eniten pettymyksen tunnetta. En ole kovin paljon pohtinut olettamuksia tai "jossitellut" asioilla. Toki hieman, mutta en suuremmin. Mitä jos munarakkuloita ei tule tarpeeksi, mitä jos ne ei hedelmöity, mitä jos ne surkastuu pakkasessa, mitä jos tuoresiirto ei tuota positiivista tulosta, mitä jos saankin keskenmenon ja mitä JOS kaikki menisikin pieleen. No ei kaikki voi mennä pieleen. Jos siis jossittelen, tulee huono fiilis ja positiivisuuden vaikutukset katoaa. Uskon nimittäin kovasti positiivisuuden tuomaan hyvään.
Olen lukenut The Secret ~ Salaisuus -kirjaa. Siinä puhutaan paljon positiivisten tunteiden vaikutuksesta kaikkeen mitä elämässämme tapahtuu. Kun uskoo johonkin oikein kovasti ja antaa positiivisuuden voittaa negatiivisuus, on koko maailma tavoitettavissa. Kuulostaa hölmölle, mutta olen löytänyt niin monia hyviä asioita positiivisuuden kautta, joten olkoon sitten totta tai tarua -minä ainakin uskon positiivisuuden voimaan. :)
Takaisin fiiliksiin. Tietysti mua pelottaa ja ilmassa on aika ajoin epävarmuutta. Toisaalta, mitä sitten? Elämäähän tämä on ja tunteita. Projekti on tällä hetkellä niin alussa ja toisaalta todella nopeasti ohi, etten tiedä osaanko edes ajatella niin nopeasti. Perjantaina on eka ultra Graviditaksessa ja samana päivänä lähtö Amsterdamiin juhlimaan viimeistä Queen's Daytä (valta siis vaihtuu ja seuraavina vuosina juhlitaan King's Daytä). Vappupäivänä tulemme reissusta kotiin ja sinä iltana on seuraava ultra ja sitten kait jarrupiikit ja kohta jo punktio. Nopeaa touhua.
Tällä hetkellä eniten huolestuttaa mahdollinen vatsan turpoaminen ja ns. menkkakivut rakkuloiden kasvun seurauksena. Se on toisaalta pieni paha tässä suurenmoisessa projektissa, josta meille voi olla hurjan paljon iloa!
Positiivisia ajatuksia ja linnun laulua auringon paisteen alla!
Nyt mä lähden ystävän ja hänen 7 kuukauden ikäisen minimiehen kanssa kahville.
Nauttikaa päivästä ja luokaa positiivisuutta!
Xoxo KK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!